Uutiset
Artikla
Irtisanoutuminen ja työttömät työntekijät: oikeus työttömyyteen ehdoin "ammattimaista tulevaisuutta" koskevan lain voimaantulon jälkeen
Muistutettakoon, että työntekijä saattoi saada työttömyyspäivärahaa vain silloin, kun hänen työsopimuksensa päättyi irtisanomalla tai irtisanomalla. Irtisanoutuessaan työntekijä ei kuitenkaan voinut toivoa saavansa kyseistä korvausta. 5.9.2018 annettu laki nro 2018-771 mahdollisti työttömyysvakuutusetuuksien avaamisen työntekijöille, jotka ovat eronneet ja joilla on uudelleenkoulutusprojekti. On myös huomattava, että laissa vahvistetaan periaate, jonka mukaan työttömyyskorvaus ulotetaan koskemaan itsenäisiä ammatinharjoittajia, jotka maksetaan tietyin edellytyksin itsenäisille ammatinharjoittajille, jos he lopettavat toimintansa omasta tahdostaan. Virallisessa lehdessä julkaistiin kaksi täytäntöönpanoasetusta: – asetus nro 2019-796, 26.7.2019, uusista korvausoikeuksista, erilaisista työttömiksi jääneitä työntekijöitä koskevista toimenpiteistä ja työnhakulehden kokeiluista, – asetus nro 2019-797 26.7.2019 liittyen työttömyysvakuutusjärjestelmään. Työntekijän irtisanoutuessa 26.7.2019 annetussa asetuksessa nro 2019-797 säädetään, että irtisanoutuvan työntekijän on täytettävä tietyt ehdot, jotta hän voi saada työttömyysvakuutusta: – työkykyinen; - etsiä työtä; – täytettävä tietyt aikaisemman toiminnan ehdot; – harjoittaa vakavaa koulutusta vaativaa ammatillista uudelleenkoulutusprojektia tai yrityksen perustamista tai haltuunottoa. Työttömyysvakuutusjärjestelmää koskevan 26. heinäkuuta 2019 annetun asetuksen 2 §:ssä todetaan, että "on työntekijöiden oikeus työhönpaluutukeen joiden työpaikan menetys on tahatonta. Tämän edellytyksen täyttävät työntekijät, joiden työpaikka on menetetty seuraavista syistä: – irtisanominen; – määräaikaisen työsopimuksen, mukaan lukien erityisesti määrätyn tarkoituksen mukainen työsopimus tai virkamatkasopimus, päättyminen; – määräaikaisen työsopimuksen, erityisesti määräaikaisen työsopimuksen tai virkamatkasopimuksen ennenaikainen irtisanominen työnantajan aloitteesta; – työsopimuksen irtisanominen jostakin työlain L. 1233-3 §:ssä mainitusta syystä. Uudelleenkoulutushankkeen tulee olla todellinen ja vakava luonne, jonka on sertifioinut kullekin alueelle erityisesti ammatillisten siirtymähankkeiden taloudelliseksi tukemiseksi perustetun alueellisen ammatillisen sekatoimikunnan sertifioima. Työntekijän on siksi lähetettävä komissiolle pyyntö millä tahansa tavalla ja ilmoittamalla tietty päivämäärä.Komissio tekee päätöksensä vakavuuden perusteella, mikä perustuu eri kriteereihin. Jos vastaus on myönteinen, työntekijällä on kuusi kuukautta aikaa hakea työttömyyspäivärahaa. Aiemman toiminnan harjoittamista koskeva edellytys: Työntekijän on esitettävä todiste työsuhteen kestosta, joka vastaa yhdessä tai useammassa yrityksessä suoritettuja työskentelykausia. Se on vähintään 1300 työpäivää 60 kuukauden aikana ennen sopimuksen päättymistä. Mitä tulee eroavan työntekijän työnhakuun: Uudelleenkoulutusprojektin aikana työttömyysvakuutuksen edellytyksen täyttämiseksi riittää, että työntekijä on rekisteröity työnhakijaksi ja suorittaa tarvittavat toimenpiteet toteuttaakseen sen projekti. Pôle emploi valvoo näitä menettelyjä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua, ja se voi päättää poistaa edunsaajan rekisteröinnin, jos todellisia menettelyjä ei ole. Lopuksi korvauksen kesto: Korvauksen kesto, jonka perusteella korvaus maksetaan, ei voi olla lyhyempi kuin 182 kalenteripäivää eikä yli 730 kalenteripäivää. Varten vähintään 53-vuotiaat ja alle 55-vuotiaat työttömät työntekijät työsopimuksensa päättymispäivänä, tämä raja nostetaan 913 kalenteripäivään. Työttömillä, jotka ovat työsuhteensa päättymispäivänä vähintään 55-vuotiaita, raja nostetaan 1 095 kalenteripäivään. Tästä kalenteripäivien määrästä vähennetään kalenteripäivien lukumäärää vastaavat päivät, jotka ovat sen ajanjakson ulkopuolella, jona asianomainen henkilö hyötyy työsopimuksesta ja jotka vastaavat: – äitiysjaksoja ja adoptioäidille tai -isälle myönnettyjä korvausjaksoja ; – sosiaaliturvan perusteella korvattavat äitiyskaudet; – sairaslomat, jotka kestävät yli viisitoista peräkkäistä päivää; – työtapaturman aikana sekä ammattiperäisen sairauden aikana; – ammatillisen toiminnan kaudet, joita työnhakija ei ole ilmoittanut. Tämän lain tavoitteena on turvata urapolut ja tarjota keinot luoda itsensä uudelleen valinnoissaan ja ammatillisessa projektissaan.
Seuraa minua myös:
