Uutiset
Uutiskirje
26. marraskuuta 2020
Sosiaali- ja talouskomitean INAPTItutkinta ja kuuleminen
Kassaatiotuomioistuimen sosiaalijaosto selvensi kolmella tuomiolla työnantajalle määrättyä seuraamusta siinä tapauksessa, että sosiaali- ja talouskomiteaa ei ole kuultu, koska työntekijän työkyvyttömyyden toteaminen ei ole ammatillista alkuperää.
Työnantajan velvollisuudet työntekijän työkyvyttömyyden sattuessa
Vuodesta 1er Tammikuussa 2017 vaaditaan henkilöstön edustajien lausunto siitä, onko havaittu työkyvyttömyys ammatillista vai ei-ammattillista, kun taas aiemmin henkilöstön edustajien kuulemisvelvollisuus oli vain sairauden tai työtapaturman peräkkäisistä työkyvyttömyydestä.
Työnantajan on tällöin pyydettävä lausunto sosiaali- ja talouskomitealta. Henkilöstön edustajien lausunnon kerääminen ei vaadi muodollisuuksia, työnantaja voi jopa kutsua edustajat sähköpostitse. (Cass. soc., 23. toukokuuta 2017, no 15-24.713).
Kassaatiotuomioistuin selvensi, että henkilöstön edustajien mielipiteellä oli vain suuntaa-antava arvo.
Esimerkiksi vaikka komitean jäsenet sosiaalinen ja taloudellinen kannatti irtisanomisen julistamista kyseessä oleva työntekijä, tämä ei vapauttanut työnantajaa hakemasta uudelleenluokittelua (Cass. soc., 6. toukokuuta 2015, no 13-25.727).
Kuulemisen puuttumiseen liittyvä seuraamus täsmennettiin vain ammatillisen alkuperän kyvyttömyyden yhteydessä
Työstä, sosiaalisen vuoropuhelun uudistamisesta ja ammatillisen uran turvallisuudesta 8.8.2016 annettu laki (nro 2016-1088) yhtenäisti työkyvyttömyyden ja epäammattimaisuuden aiheuttamien irtisanomisten menettelyt.
Ennen 8. elokuuta 2016 annetun lain (nro 2016-1088) voimaantuloa henkilöstön edustajien kuuleminen koski vain ammatillisen kyvyttömyyden tapauksia.
Neuvottelun puuttuminen johti siihen, että irtisanominen luokiteltiin uudelleen mitättömäksi irtisanomiseksi seuraamuksena.
Kolme kassaatiotuomioistuimen sosiaalijaoston 30. syyskuuta 2020 antamaa tuomiota (nro 19-16.488, nro 19-13.122 FS-PB ja nro 19-11.974 FS-PBI) valaisevat seuraamusta. Työnantajalle määrätään, jos sosiaali- ja talouskomiteaa ei ole kuultu, jos irtisanotaan muun kuin ammatillisen alkuperän aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi.
Irtisanominen ei-ammatillisen työkyvyttömyyden vuoksi ja henkilöstön edustajien kuuleminen
Kassaatiotuomioistuimen sosiaalijaosto ei tähän mennessä ollut vielä nimenomaisesti lausunut seuraamuksesta, jota sovelletaan, jos sosiaali- ja talouskomitean kuulemismenettelyä ei noudateta, kun työkyvyttömyys on epäspesifistä alkuperää.
Nämä kolme tuomiota selventävät asiaa.
Näin ollen tuomarit tarkensivat valituksenalaisilla tuomioilla numeroilla 19-16.488 ja 19-13.122, että " THE työntekijä koska se todettiin työkyvyttömäksi työtapaturman seurauksena keskeytysjakson päätyttyä, työnantajan oli ennen irtisanomismenettelyn aloittamista neuvoteltava henkilöstön edustajien kanssa uudelleenluokittelumahdollisuuksista. »
Tilintarkastustuomioistuin vahvistaa sitten henkilöstön edustajien oikeuksia vahvistamalla, että heidän kuulemisensa muodostaa huomattavan muodollisuuden myös silloin, kun työkyvyttömyys johtuu ei-ammatillisesta syystä, niin että tämä lausunto on kerättävä myös silloin, kun henkilöstön virkoja ei tunnisteta. .
Tuomarit katsoivat myös, että henkilöstön edustajien kuulemiseen ei sovellettu mitään muodollisuuksia ja että se voidaan suorittaa jopa puhelinkonferenssina (19-13.122).
Lopuksi kassaatiotuomioistuin kumosi viimeisellä valituksenalaisena tuomiolla nro 19-11.974 tuomion, jonka olivat antaneet oikeudenkäyntituomarit, jotka tulkitsevat tiukasti pykälän L. 1226-2 ja L. 1226-2-1 pykälää. Työlaissa ei ole määrätty seuraamuksia työnantajalle, joka oli laiminlyönyt velvollisuutensa kuulla henkilöstön edustajia sopimattoman työntekijän uudelleenluokittelusta, pelkästään siitä syystä, että työkyvyttömyydellä oli riippumaton alkuperä. Toisin sanoen irtisanomista ei ollut luokiteltu uudelleen irtisanomiseksi ilman todellista ja vakavaa syytä.
Kumoamalla hovioikeuden tuomion kassaatiotuomioistuimen sosiaalijaosto päätti rangaista työnantajaa näistä laiminlyönneistä, jotka liittyivät henkilöstön edustajien kuulematta jättämiseen peräkkäisen irtisanomisen yhteydessä sekä ei-ammatillisen työkyvyttömyyden että ammatillisen alkuperän kyvyttömyys.
Tässä yhteydessä hän pohti sitä "Tietämättömyys säännöksistä, jotka koskevat ei-ammatillisen tapaturman tai sairauden seurauksena työkyvyttömäksi todetun työntekijän luokittelua, mukaan lukien työnantajan velvollisuus kuulla henkilöstön edustajia, poistaa irtisanomiselta todellisen ja vakavan syyn."
Tästä seuraa kahdenlaisia seuraamuksia: joko uudelleenluokittelu mitättömäksi irtisanomiseksi, jos työkyvyttömyys johtuu ammatillisesta syystä, tai uudelleenluokittelu ilman todellista ja vakavaa syytä irtisanomiseksi, jos työkyvyttömyys johtuu ammatillisesta syystä.
